Oppaat, esitteet ja muut materiaalit:
Setan nuorisotyö on tuottanut ainutlaatuista tutkimustietoa sateenkaarinuorista Suomessa. Yhteistyössä Nuorisotutkimusseuran kanssa toteutetun Hyvinvoiva sateenkaarinuori -tutkimushankkeen materiaali tuo tärkeää tietoa sateenkaarinuorten oikeuksien toteutumisesta sekä hyvinvoinnista niin ammattilaisille kuin päättäjillekin. Sateenkaarinuoret päihde- ja mielenterveyspalveluissa on Setan, Nuorisotutkimusseuran sekä Ehyt ry:n tutkimushanke, jossa tuodaan esille nuorten kokemuksia ja ammattilaisten valmiuksia kohdata sateenkaarinuoria sekä toimenpide-ehdotuksia yhdenvertaisempaan kohtaamiseen palveluissa.
Setan nuorisotyö tuottaa myös nuorille suunnattua materiaalia muun muassa normitietoisuudesta sekä yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon edistämisestä. Materiaaleja voi tiedustella nuorisotyön työntekijöiltä.
Sukukupuolivähemmistöihin kuuluvien nuorten hyvinvointia edistää Setan Sukupuolen moninaisuuden osaamiskeskus. Ammattilaisille-sivuilta löydät suosituksia, tietoa koulutuksista ja tarjoamistamme maksuttomista palveluista, kuten vertaiskeskustelijapalvelusta, joita voit hyödyntää ammattilaisena. Sivustolla on runsaasti tietoa trans-, muun- ja intersukupuolisille nuorille.
Ota selvää
Kukaan ei voi tietää kaikkea. Kokemus ja ymmärrys sukupuolesta ja seksuaalisesta suuntautumisesta on jokaisella yksilöllä ainutlaatuinen. Puheeksi ottaminen ja avoimet kysymykset ovat siksi tärkeitä. Tiedon puutteita voi myöntää ja asioista voi ottaa selvää yhdessä nuoren kanssa. On kuitenkin tärkeää, että sukupuolen ja seksuaalisen suuntautumisen moninaisuudesta olisi jokaisella ammattilaisella perustietoja välineenä väärinkäsitysten välttämiseksi ja puheeksi ottamisen työkaluiksi. On myös tärkeää, ettei palvelun mahdollistamiseksi vähemmistöön kuuluva asiakas joudu aina toimimaan ensin opettajana.
Seta ja Sukupuolen moninaisuuden osaamiskeskus sekä muut tahot tarjoavat moninaisuudesta asiallista tietoa. Meiltä voit myös tilata koulutuksia.
Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuslaki
Suomessa tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuslaki velvoittavat viranomaisia toimimaan yhdenvertaisesti kaikki ihmisiä kohtaan. Tasa-arvolain tarkoituksena on estää sukupuoleen perustuva syrjintä ja edistää naisten ja miesten välistä tasa-arvoa sekä parantaa naisten asemaa erityisesti työelämässä. Lain tarkoituksena on myös estää sukupuoli-identiteettiin tai sukupuolen ilmaisuun perustuva syrjintä. Laki naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta: http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1986/19860609
Uusi yhdenvertaisuuslaki antaa aiempaa laajempaa suojaa syrjinnältä. Lakia sovelletaan julkisen toiminnan lisäksi yksityiseen toimintaan, ei kuitenkaan yksityiselämään, perhe-elämään tai uskonnonharjoitukseen. Suoja syrjinnältä on yhtäläinen riippumatta siitä, perustuuko syrjintä etniseen alkuperään, ikään, kansallisuuteen, kieleen, uskontoon, vakaumukseen, mielipiteeseen, terveydentilaan, vammaisuuteen, seksuaaliseen suuntautumiseen tai muuhun henkilöön liittyvään syyhyn. Yhdenvertaisuuslaki: http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2014/20141325
Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusvaltuutettu
Suomessa toimii tasa-arvovaltuutettu Rainer Hiltunen, joka valvoo naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta annetun lain noudattamista. Valtuutettu antaa ohjeita ja neuvoja tasa-arvolakiin liittyvistä kysymyksistä, sukupuoleen perustuvasta syrjinnästä ja sukupuolten tasa-arvon edistämisestä. Tasa-arvovaltuutettu on itsenäinen ja riippumaton lainvalvontaviranomainen ja toimii oikeusministeriön hallinnonalalla.
Lisää tasa-arvovaltuutetusta: https://www.tasa-arvo.fi/fi/etusivu
Sen lisäksi meillä Suomessa toimii yhdenvertaisuusvaltuutettu Kristina Stenman, jonka tehtävänä on edistää yhdenvertaisuutta ja puuttua syrjintään. Yhdenvertaisuusvaltuutettu on itsenäinen ja riippumaton viranomainen, jonka puoleen voi kääntyä, jos on kokenut tai havainnut syrjintää iän, alkuperän, kansalaisuuden, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, poliittisen toiminnan, ammattiyhdistystoiminnan, perhesuhteiden, terveydentilan, vammaisuuden, seksuaalisen suuntautumisen tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella.
Lisää yhdenvertaisuusvaltuutetusta: http://www.syrjinta.fi/etusivu
Perusopetuksen yhteiskunnallinen tehtävä
Perusopetuksen yhteiskunnallisena tehtävänä on edistää tasa-arvoa, yhdenvertaisuutta ja oikeudenmukaisuutta. Perusopetus kartuttaa inhimillistä ja sosiaalista pääomaa. Inhimillinen pääoma koostuu osaamisesta ja sosiaalinen pääoma ihmisten välisistä yhteyksistä, vuorovaikutuksesta ja luottamuksesta. Yhdessä ne edistävät yksilöllistä ja yhteiskunnallista hyvinvointia ja kehitystä. Perusopetuksen tehtävänä on osaltaan ehkäistä eriarvoistumista ja syrjäytymistä sekä edistää sukupuolten tasa-arvoa. Perusopetus kannustaa yhdenvertaisesti tyttöjä ja poikia eri oppiaineiden opinnoissa sekä lisää tietoa ja ymmärrystä sukupuolen moninaisuudesta. Jokaista oppilasta autetaan tunnistamaan omat mahdollisuutensa ja rakentamaan oppimispolkunsa ilman sukupuoleen sidottuja roolimalleja.
Muista ammatillisuus
Ihmisten kanssa työtä tekevän ammatillisuuteen kuuluu valmius kohdata kaikki asiakkaat yhdenvertaisesti. Sukupuoleen ja seksuaaliseen suuntautumiseen liittyvät kysymykset herättävät usein keskustelua ja saattavat jakaa mielipiteitä. Aihepiiri helposti ymmärretään vain seksuaalisuuden kautta ja siksi intiimiksi tai jopa tabuluonteiseksi, vaikka puhetavat ovatkin yhteiskunnassamme muuttuneet. Kyse on asioista, jotka ovat hyvin arkisia ja julkisia, esimerkiksi millä nimellä toivoo itseään kutsuttavan ja voiko osallistua samoin ehdoin kaveripiirin tai sukujuhlatilanteen keskusteluihin. Ihmisen kokemus omasta sukupuolesta tai seksuaalisesta suuntautumisesta ei kuitenkaan ole mielipide, vaan ominaisuus ja monelle nuorelle keskeinen osa omaa identiteettiä. Yhdenvertainen kohtelu on ihmisoikeuskysymys ja yhdenvertaisuuden edistäminen laissa viranomaistehtävässä toimiville asetettu velvoite.
Se, että kaikkia kohdellaan täsmälleen samalla tavalla, ei takaa yhdenvertaisuuden toteutumista. Se edellyttää sitä, että jokainen saa omalla identiteetillään ja tarpeillaan olla totta. Sateenkaarinuorilla on samanlaisia tarpeita kuin muillakin nuorilla, mutta heidän kohdallaan on asioita, joita ammattilaisen on hyvä pitää mielessä.
Oleta moninaisuus
Kaikki kouluissa, nuorisotiloissa tai vaikkapa sosiaali- ja terveyspalveluissa työskentelevät ammattilaiset kohtaavat lhbti-nuoria. Oletuksia siitä, kuka on mitäkin, kannattaa kuitenkin varoa. Vaikka on olemassa stereotyyppisiä käsityksiä siitä, miltä näyttää lesbo tai transvestiitti, ne ovat loppupeleissä juuri stereotyyppejä – joita osa ihmisistä vastaa, osa ei. Kysymättä asiasta ei voida myöskään päätellä, miten kukin identiteettinsä määrittelee tai jättää määrittelemättä tai miltä kunkin elämäntilanne ja haaveet näyttävät. Siihen vaikuttaa moni muukin seikka. Ainoa mikä oikeastaan voidaan olettaa, on moninaisuus.
Antamalla moninaisten sukupuolen ilmaisujen ja perhemuotojen näkyä esitteiden kuvamateriaaleissa tai opetuksen esimerkeissä voi useampi nuori löytää samastumisen kohteen ja kokemuksen siitä, että hänenkin kaltaisia halutaan huomioida. Kiinnittämällä huomiota omaan kielenkäyttöön ja kysymällä avoimia kysymyksiä, sukupuolittavia käsitteitä välttäen, voi lieventää painetta sopeutua sukupuolirooliodotuksiin ja madaltaa kynnystä kertoa vaikkapa samaa sukupuolta olevasta kumppanista.