Hyvä mielenterveys on osa sateenkaarinuorten oikeuksia. Kun lapsi tai nuori saa ympäristöltään tukea ja tulee nähdyksi omana itsenään, vahvistaa se hänen mielenterveyttään ja auttaa rakentamaan omasta identiteetistä myönteisen ja arvokkaan asian.

Tämä verkkosivu käsittelee sateenkaarinuorten mielenterveyden tilaa, mielenterveyteen vaikuttavia tekijöitä, mielenterveyspalveluita ja mielenterveyden tukemisen keinoja. Lopuksi vastataan väitteisiin, joita sateenkaarinuorten mielenterveydestä on sanottu.

Miten sateenkaarinuoret voivat?

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen teettämien Kouluterveyskyselyiden mukaan sateenkaarinuorilla oli masennusoireita, ja he kokivat mielenterveytensä heikommaksi kuin enemmistöihin kuuluvat nuoret. Sateenkaarinuoria, jotka kokevat terveytensä keskinkertaiseksi tai huonoksi, on kaksinkertainen määrä verrattuna cissukupuolisiin heteronuoriin. Tilastojen mukaan oireilu on myös lisääntynyt muutamassa vuodessa.

Sateenkaarinuoret ovat sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöihin kuuluvia nuoria, kuten homoja, lesboja, bi- ja panseksuaaleja, aseksuaaleja, aromanttisia, transsukupuolisia, muunsukupuolisia, gender fluideja ja intersukupuolisia. Cissukupuoliset nuoret ovat tyytyväisiä syntymässä määritettyyn sukupuoleensa. Erot sukupuolivähemmistöjen ja cissukupuolisten välillä ovat selkeät.

Seksuaalivähemmistöihin kuuluvista nuorista 73 % ja ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvista 75 % oli ollut huolissaan mielialastaan kyselyä edeltävän vuoden aikana. Kohtalaista tai vaikeaa masennusta koki seksuaalivähemmistöistä 43 % (heterot 15 %) ja sukupuolivähemmistöistä 48 % (cis-nuoret 18 %). Puolet seksuaalivähemmistöön kuuluvista kertoi masennusoireiden jatkuneen vähintään kaksi viikkoa ja sukupuolivähemmistöistä 57 %.

Kohtalaista tai vaikeaa masennusta koki kaksikertainen tai tätä suurempi määrä sateenkaarinuoria verrattuna cissukupuolisiin ja heteronuoriin.

Tuloksista käy myös ilmi, että sateenkaarinuoret jäävät muita nuoria useammin ilman tukea ja apua ongelmiinsa silloin kun he sitä todella tarvitsisivat.

Mielenterveyteen vaikuttavat tekijät

Sateenkaarilapsiin ja -nuoriin kohdistuu yhteiskunnassamme kielteisiä asenteita ja syrjintää, mikä altistaa heidät myös mielenterveysongelmille. Sateenkaarilapsilla ja nuorilla on ikätovereitaan suurempi riski joutua henkisen ja fyysisen väkivallan kohteeksi sekä koulussa että kotona heistä huolta pitävien aikuisten taholta.

Henkistä väkivaltaa on esimerkiksi nuoren identiteetin ja itsemäärittelyn sivuuttaminen tai kieltäminen. Myös lapsen tai nuoren identiteetin halventaminen tai muista sateenkaari-ihmisistä negatiivisesti puhuminen on hyvin satuttavaa.

Joskus perhe voi altistaa lapsen tai nuoren niin sanotuille eheyttämishoidoille, joissa tätä yritetään muuttaa cis-heteroksi. Muutosyritykset aiheuttavat psyykkistä kärsimystä, eikä niillä voida tosiasiassa muuttaa ihmisen seksuaalista suuntautumista tai sukupuoli-identiteettiä.

Sateenkaarinuoret ovat valikoivasti avoimia identiteetistään eri tilanteissa. Osa nuorista on avoimia itsestään eivätkä he koe olleensa koskaan niin sanotusti kaapissa, mutta osa nuorista salaa identiteettinsä kaikilta tai osittain perheeltä saadun torjunnan, syrjinnän ja kielteisten asenteiden tai turvattomuuden vuoksi. Salaaminen ja paljastumisen pelko on henkisesti kuormittavaa, mikä näkyy tutkitusti esimerkiksi aikuisilla heikompana suoriutumisena työelämässä.

Sateenkaarinuorten mielenterveyteen vaikuttavat myös muut tekijät, jotka eivät ole välttämättä kytköksissä sateenkaarevuuteen. Epävakaa kasvuympäristö, heikko sosioekonominen asema, perintötekijät, neuromonimuotoisuuteen kytkeytyvät liitännäissairaudet tai johonkin toiseen vähemmistöön yhtäaikainen kuuluminen ovat samanlaisia riskejä mielenterveydelle kuin muillakin lapsilla ja nuorilla.

Seksuaaliväkivalta

Sateenkaarinuoret kohtaavat myös merkittävästi enemmän seksuaaliväkivaltaa muihin nuoriin verrattuna. Sukupuolten välisen epätasa-arvon lisäksi väkivaltakulttuuria ylläpitävät myös muut yhteiskunnan epätasa-arvoiset valtasuhteet. Tämän vuoksi esimerkiksi sateenkaari-ihmiset sekä vammaiset, paperittomat ja etnisiin ja näkyviin vähemmistöihin kuuluvat ihmiset kokevat muita enemmän seksuaaliväkivaltaa, väkivallan uhkaa sekä vaikeuksia avun saamisessa.

Seksuaaliväkivallan vaikutukset lapsiin ja nuoriin voivat pitää sisällään esimerkiksi häpeän ja syyllisyyden tunteiden lisääntymistä, omanarvontunnon heikentymistä, eristäytymistä, luottamuksen heikentymistä yhteiskuntaan, koulunkäynnin haasteita ja päihteiden käyttöä sekä sitä, ettei omia rajoja tunnisteta. Nämä vaikutukset heijastuvat vahvasti mielenterveyteen.

Sisäistetty itsesyrjintä ja vähemmistöstressi

Vähemmistöstressi on reaktio ennakkoluuloihin ja vihamielisyyteen, joita lapsi tai nuori on kohdannut tai pelkää kohtaavansa vähemmistöryhmään kuulumisensa takia. Vähemmistöstressiä voivat lisätä syrjintäkokemusten aiheuttama oman identiteetin salaaminen tai häpeäminen.

Vähemmistöstressi aiheuttaa tutkitusti kroonista stressioireilua ja altistaa mielenterveysongelmien lisäksi myös fyysisille oireille ja sairauksille.

Ympäristön sateenkaari-ihmisiin kohdistamat kielteiset asenteet voivat johtaa sisäistettyyn itsesyrjintään: lapsi tai nuori alkaa nähdä itsensä viallisena tai arvottomana. Sisäistetty itsesyrjintä voi estää lasta tai nuorta hyväksymästä omaa identiteettiään.

Tietoa sateenkaarilasten ja -nuorten kokemasta vähemmistöstressistä ja sen lievittämisestä Kasvurauha-artikkelissamme.

Seksuaalivähemmistölapset ja -nuoret

Seksuaalivähemmistöihin kuuluvat nuoret, kuten homot, lesbot, bi- ja panseksuaalit sekä aseksuaalit ja aromanttiset nuoret kohtaavat ennakkoluuloja ja häirintää seksuaalisen suuntautumisensa vuoksi. Erityisesti homo- ja biseksuaalit pojat ovat näkymättömissä ja salaavat identiteettinsä useammin kuin seksuaalivähemmistöihin kuuluvat tytöt.

Homofobinen kiusaaminen ja väkivalta ja heteronormia vahvistava ympäristö aiheuttavat vähemmistöstressiä ja sisäistettyä itsesyrjintää. Suomessa on nähtävillä seksuaalivähemmistöihin kohdistuvaa voimistuvaa vihapuhetta ja sateenkaarioikeuksien vastustusta, joka vaikuttaa lasten ja nuorten mielenterveyteen.

Vihapuhe vaikuttaa lapsiin ja nuoriin kokonaisuudessaan: turvattomuuden tunne lisääntyy, avoimuus omasta identiteetistä ja osallisuus yhteiskunnassa vähenee ja omanarvontunto laskee. Sama koskee myös sukupuolivähemmistönuoria.

Trans- ja muunsukupuoliset lapset ja nuoret

Translasten ja -nuorten mielenterveyteen vaikuttaa olennaisesti se, miten läheiset, ammattilaiset ja muut lapset ja nuoret näkevät heidät. Mielenterveyteen ja laajemmin hyvinvointiin vaikuttavat transihmisiin kohdistuvat ennakkoluulot, ei-binääristen lasten ja nuorten jättäminen näkymättömiin, väärin sukupuolittaminen esimerkiksi tytöttelemällä tai pojittelemalla tai väärää nimeä käyttämällä sekä hoitamaton sukupuoliristiriita.

Sukupuoli-identiteetin tutkimuksiin pääseminen nuorisopoliklinikoille edellyttää, ettei nuorella ole vakavia mielenterveyden ongelmia tai diagnooseja. Osa transnuorista ei uskalla hakea apua mielenterveyspulmiinsa, koska pitää sukupuoli-identiteetin tutkimuksiin pääsyä elintärkeänä.

Translasten ja -nuorten mielenterveyttä suojaavat:

• vanhempien ja läheisten hyväksyvä suhtautuminen lapsen sukupuoli-identiteettiin ja sukupuolen ilmaisuun
• sosiaalisen transition tukeminen, nimen muuttaminen ja sukupuolta vastaavan pukeutumisen tukeminen
• turvalliset tilat ei-binäärisille lapsille ja nuorille
• matalan kynnyksen mielenterveyttä tukevat palvelut
• oikea-aikaiset sukupuolta vahvistavat hoidot niitä tarvitseville.

Sukupuolivähemmistöihin kuuluvien nuorten mielenterveyden oireilu on osoitusta siitä, etteivät edellä mainitut tekijät lapsen ja nuoren elämässä ole kunnossa.

Intersukupuoliset lapset ja nuoret

Intersukupuolisten lasten ja nuorten kohtaamat väkivallan muodot ovat toisenlaisia kuin muilla sukupuolivähemmistöön kuuluvilla lapsilla ja nuorilla. Väkivalta liittyy usein lääketieteellisiin toimenpiteisiin, jotka ovat kohdistuneet hänen kehoonsa. Jos lapsen tai nuoren kehollista koskemattomuutta on loukattu, voi hän tarvita tukea kokemustensa käsittelyyn ja omien rajojensa määrittelyyn.

Lapsille tehdään edelleen toimenpiteitä, kuten kosmeettisia sukuelinten kirurgisia operaatioita tai hormonihoitoja, joihin liittyy kipua sekä mahdollisia komplikaatiota. Lapsi ei ole voinut antaa näille toimenpiteille tietoista suostumustaan. Nämä toimenpiteet voivat aiheuttaa traumoja, kuten myös omien kehonpiirteiden salailuun ohjaaminen ja moninaisen kehon häpeäminen.

Varhaislapsuudessa syntyneiden traumojen käsittelyyn tarvitaan vahvaa terapeuttista osaamista. Lisäksi lapsen tai nuoren on tärkeää saada kuulla, että intersukupuolinen kehollisuus on osa luontaista ihmiskehojen moninaisuutta eikä hän ole viallinen tai ainoa.

Mielenterveyspalvelut ja sateenkaarinuoret

Mielenterveyspalveluiden saavutettavuus vaihtelee hyvinvointialueittain ja palvelut ovat monella paikkakunnalla kuormittuneet. Mielenterveysammattilaisten osaaminen kohdata sateenkaari-ihmiset sensitiivisesti ja yhdenvertaisesti sekä erilaisten riskitekijöiden tunnistaminen vaihtelee sekä alueiden että henkilöstön välilllä.

Mielenterveysammattilaisten peruskoulutukseen ei aina kuulu tieto seksuaalisen suuntautumisen ja sukupuolen moninaisuudesta eikä esimerkiksi tietoa vähemmistöstressin vaikutuksista sateenkaarinuoriin, nuorten sukupuoli-identiteetin tukemisesta tai intersukupuolisuudesta.

Niin ennaltaehkäisevässä kuin akuutissa työssä on mahdollisuus tukea sateenkaarinuoria heidän mielenterveyden haasteidensa kanssa, mikäli henkilöstöllä on osaamista yhdenvertaisuuden edistämisestä, moninaisuuden huomioimisesta ja vähemmistöjen sensitiivisestä kohtaamisesta. Oikea-aikainen ja sensitiivinen tuki voi edistää sateenkaarinuorten mielenterveyttä ja osallisuutta ja tätä kautta tukea esimerkiksi koulunkäyntiä ja työntekoa. Ennaltaehkäisevällä tuella on mahdollista vähentää itsetuhoisuutta ja lisätä nuorten uskoa tulevaisuuteen.

Sateenkaarinuorille tärkeitä palveluita ovat hyvinvointialueiden järjestämät perusterveydenhuolto, erikoissairaanhoito, oppilashuolto, sosiaalihuolto, lasten, nuorten ja perheiden palvelut, mielenterveys- ja päihdepalvelut sekä oppilashuolto.

Hyvinvointialueet ovat itsehallinnollisia alueita, jotka päättävät miten ja mihin palveluiden järjestämiseksi tarkoitetut rahat käytetään. Jotta sateenkaarilasten ja -nuorten oikeus hyvään mielenterveyteen toteutuisi, tulisi rahoitusta ohjata Suomen Kansallisen mielenterveysstrategian (2020—2023) painopisteiden mukaisesti palveluihin, jotka edistävät mielenterveysoikeuksia.

Mielenterveysoikeuksiin kuuluu:

• hyväksytyksi tuleminen ja syrjimättömyys
• ihmisarvon ja perus- ja ihmisoikeuksien kunnioitus
• yhdenvertainen oikeus asumiseen, opintoihin, työhön, toimeentuloon ja sosiaaliseen osallisuuteen
• oikeus määritellä itse ne asiat, jotka auttavat selviytymään arjessa, ja saada siihen tarvittava tuki
• oikeus vaikuttaa kansalaisena, päätöksenteon osapuolena, vertaistoimijana ja kokemusasiantuntijana
• oikeus hyvään ja vaikuttavaan hoitoon silloin, kun se on tarpeen
• oikeus ja mahdollisuus käyttää kansalliskieliä ja muita Suomessa puhuttuja kieliä sekä saada riittävä tulkkaus ja käännösapu mielenterveyspalveluissa.

Mielenterveysoikeuksien saavuttamiseksi tarvitaan työtä ennakkoluulojen ja virheellisten käsitysten voittamiseksi. Mielenterveyspalveluissa on kiinnitettävä erityistä huomiota mielenterveysoikeuksien toteutumiseen.

Sateenkaarinuorten mielenterveyden tukeminen

Sateenkaarinuorten mielenterveyden kuormitustekijöitä voidaan vähentää tehokkaasti rakenteellisella kehittämisellä, sukupuolen ja seksuaalisen suuntautumisen moninaisuutta koskevan tiedon lisäämisellä kaikilla yhteiskunnan sektoreilla ja ihmisoikeuksia kunnioittavalla yhteiskunnallisella ilmapiirillä.

Sosiaali- ja terveydenhuollon, koulujen, nuorisosektorin ja varhaiskasvatuksen ammattilaiset ovat kohtaamisen ammattilaisia, joilla on keskeinen rooli lasten ja nuorten kehityksen ja mielenterveyden tukemisessa. Ammatilliseen osaamiseen tulee kuulua sateenkaarilasten ja -nuorten mielen hyvinvointiin liittyvät ilmiöt sekä keinot hyvinvoinnin tukemiseen.

Osaamisen lisäämisen lisäksi tarvitaan myös rakenteellisia toimia. Kehittämällä sosiaali- ja terveyspalvelujen, opetuksen, nuorisotyön ja varhaiskasvatuksen yhdenvertaisia toimintatapoja voidaan parantaa sateenkaarilasten ja -nuorten mielenterveyttä.

Sateenkaarinuoret harrastavat enemmistönuoria vähemmän liikuntaa mutta enemmän kulttuuria. Kulttuuriharrastus on monen nuoren hyvinvointia tukeva tekijä. Liikuntapalveluiden ja -harrastusten yhdenvertaisuuden edistäminen tukee myös sateenkaarinuorten mahdollisuuksia nauttia liikunnan myönteisistä mielenterveysvaikutuksista.

• Lue myös Manual about peer support among young LGBTIQ+ people (2024) vertaistuesta mielenterveyden tukena

Oppilaitokset mielenterveyden tukena

Lapset ja nuoret viettävät suuren osan ajastaa oppilaitoksissa ja kouluun on pääsääntöisesti jokaisen mentävä syrjinnän pelossakin. Oppilaitoksilla on keskeinen rooli turvallisen ympäristön luomisessa sateenkaarinuorille. Turvallisessa ympäristössä on mahdollista keskittyä koulunkäyntiin tai opiskeluun.

Opetussuunnitelmien mukainen ajantasainen ja asiallinen tieto seksuaalisen suuntautumisen ja sukupuolen moninaisuudesta ennaltaehkäisee esimerkiksi oppilaitoksissa tapahtuvaa väkivaltaa ja häirintää, jotka tuottavat sateenkaarinuorille mielenterveyden haasteita ja vähemmistöstressiä. Koulujen yhdenvertaisuus- ja tasa-arvotyö edistää kaikkien lasten ja nuorten hyvinvointia.

Koulun henkilökunnalla ja erityisesti oppilashuoltoryhmän ammattilaisilla tulee olla tietoa sateenkaarinuorten mielenterveyttä kuormittavista tekijöistä sekä kykyä tukea nuoria ja ohjata tarpeen tullen asianmukaiseen hoitoon.

Vanhemmat ja läheiset mielenterveyden tukena

Vanhemman on tärkeää tehdä lapselleen selväksi, että hän on hyvä ja arvokas juuri sellaisena kuin on tai joksi on tulossa. Tutkimuksista tiedämme, että vanhemman hyväksyvä ja ymmärtävä asennoituminen suojaa lapsen mielenterveyttä, kun lapsen sukupuoli-identiteetti ei vastaa syntymässä määriteltyä sukupuolta. Myönteiset vaikutukset kantavat aikuisuuteen asti.

Koska lapsi joutuu todennäköisesti kohtaamaan kyseenalaistamista tai väärinsukupuolittamista esimerkiksi koulun arjessa, hän voi tarvita vanhemmiltaan paljon vahvistavaa palautetta ja korjaavia kokemuksia oikein nähdyksi tulemisesta.

Kun lapsella tai nuorella on monia hyväksyviä ja tukevia aikuisia ja muita läheisiä ympärillään, on hänen helpompaa sisäistää ajatus siitä, että hän on arvokas omana itsenään, kaikkine ominaisuuksineen.

Ikätovereille, vanhemmille sisaruksille tai vaikkapa kummeille voi olla helpompaa puhua joistakin omaa identiteettiä koskevista ajatuksista kuin omille vanhemmille. Kuka tahansa turvallinen aikuinen voi olla sateenkaarinuoren luottoaikuinen – siihen ei tarvita erityistä asiantuntemusta sateenkaariaiheista, vaan aikaa ja tilaa keskustella asiasta sekä ennen kaikkea kuunnella nuorta. Tietoa voi etsiä myös yhdessä lapsen tai nuoren kanssa.

• Lisätietoa sukupuolivähemmistöihin kuuluvien lasten tukemisesta perheissä Kasvurauha-artikkelissamme.
• Tukea ja neuvoja intersukupuolisille nuorille ja läheisille oppaissamme täällä.

Järjestöjen tarjoama mielenterveyden tuki

Yhteiskunnan ja kulttuurin kapeiden seksuaaliseen suuntautumiseen ja sukupuoleen kohdistuvien normien vuoksi moni sateenkaarilapsi tai -nuori joutuu pohtimaan, onko hän ainoa, jolla on normista poikkeavia kokemuksia. Normit aiheuttavat myös toistuvasti asetelmia, joissa lapsen tai nuoren täytyy valita, korjaako hän sukupuolestaan tai seksuaalisesta suuntautumisestaan tehdyn oletuksen vai ei.

Vertaisryhmät tarjoavat usein tervetulleen hengähdystauon normatiivisessa maailmassa luovimisesta: kun kaikilla on sama kokemus normista poikkeamisesta ja sen seurauksista, on helpompi rakentaa yhteistä tilaa, jossa ahtaat normit jätetään sivuun tai puretaan kokonaan.

Setan jäsenjärjestöt eri paikkakunnilla järjestävät vertaistoimintaa sateenkaarinuorille. Toimintaa järjestetään usein kokonaan vapaaehtoisvoimin. Ryhmissä voidaan nuorten toiveiden mukaan hengailla ja keskustella – joko sateenkaariaiheista tai mistä tahansa muusta – tai esimerkiksi pelata lautapelejä, leipoa tai retkeillä luonnossa.

Ryhmissä vallitsee turvallisemman tilan periaatteet, joista ryhmä on sopinut yhdessä. Tällaisessa tilassa jokainen saa tulla kohdatuksi omana kokonaisena itsenään. Ryhmässä voi myös luottaa siihen, että vertaiset pystyvät samastumaan jaettuihin kokemuksiin ja tukemaan toisiaan vaikeiden kokemusten ja vähemmistöstressin kanssa jaksamisessa.

Väitteitä ja vastauksia sateenkaarinuorten mielenterveydestä

Väite: Kaikilla nuorilla menee huonosti, miksi pitäisi erikseen huomioida sateenkaarinuoret?

Mielenterveyden onnistunut tukeminen vaatii lapsen tai nuoren yksilöllisen kokonaistilanteen hahmottamisen. Seksuaali- tai sukupuolivähemmistöön kuuluminen tuottaa tutkimusten mukaan erityisiä riskejä syrjinnän, häirinnän ja väkivallan kohteeksi joutumiselle ja siten myös niistä johtuvalle mielenterveyden kuormitukselle.

Oman identiteetin pohtiminen vihamielisessä ympäristössä ja sisäistetyn itsesyrjinnän kanssa kamppaileminen voivat vaatia huomattavan paljon voimavaroja. Jotta sateenkaarilapset ja -nuoret voivat saada oikea-aikaista ja vaikuttavaa tukea, tulee yleisten kuormitustekijöiden lisäksi tunnistaa sateenkaarinuorten mielenterveyteen liittyvät erityiset haasteet ja niiden taustalta löytyvät vaikutustekijät.

Väite: Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöön kuuluminen aiheuttavat masennusta

Vaikka seksuaali- ja sukupuolivähemmistöön kuuluvilla nuorilla on joidenkin tutkimusten mukaan ikätovereitaan enemmän masennus- ja ahdistusoireilua sekä huolta omasta mielenterveydestään, ei tutkimus osoita, että vähemmistöön kuuluminen aiheuttaisi masennusta.

Nykytutkimuksen valossa kaikenikäisten sateenkaari-ihmisten mielenterveyttä kuormittavat ennen kaikkea yhteiskunnan ahtaat normit, syrjintä, häirintä ja väkivallan uhka sekä näistä kaikista johtuva vähemmistöstressi. Toisaalta moni sateenkaari-ihminen, joka saa tukea ja hyväksyntää omana itsenään, voi yhtä hyvin kuin enemmistöön kuuluvatkin.

Väite: Homous ja transsukupuolisuus ovat oireita mielenterveyden sairaudesta

Homous ja transihmisyys eivät ole mielenterveyden sairauksia, vaikka niitä on menneisyydessä pidetty sellaisina. Maailman terveysjärjestö poisti homoseksuaalisuuden sairausluokituksesta yli 40 vuotta sitten. Transvestisuus poistui sairausluokituksesta 2011 ja transsukupuolisuus muutama vuosi sitten, kun uusi ICD-11 luokitus hyväksyttiin.

Nykytiedon valossa seksuaalinen suuntautuminen ja sukupuoli-identiteetti, sukupuolen ilmaisu ja moninaiset kehon piirteet ovat osa ihmisen luontaista moninaisuutta. Identiteettiä ei voida lääketieteellisillä tai muillakaan toimenpiteillä muuttaa toiseksi – ja miksi pitäisi?

Mielenterveyden heikentyminen ja hoidon tarve voi syntyä tällä sivulla mainituista sateenkaarierityisistä kuormitustekijöistä, mutta se voi syntyä myös muista yksilöllisistä ominaisuuksista, elämäntilanteesta ja ympäristötekijöistä.

Väite: Tytöt hakevat puberteetista syntyvään ahdistukseen ja mielenterveysongelmiin apua sukupuolen korjaushoidoista. Tieto sukupuolivähemmistöistä kannustaa tähän.

Teoriaa tyttöjen äkillisestä sukupuoliristiriidasta eli väitetystä sosiaalisesta muoti-ilmiöstä on laajasti kritisoitu ja tutkimuksia, joissa teoria pyritään vahvistamaan, on vedetty pois tutkimusmenetelmissä olleiden epäselvyyksien vuoksi. Tieto sukupuolen moninaisuudesta ei muuta transihmiseksi ketään, joka ei sellaiseksi ole syntynyt.

Sukupuoliristiriita, joka voi oireilla lapsuudessa ja nuoruudessa esimerkiksi kehodysforiana, on Maailman terveysjärjestön määrittelemä hoitoa vaativa tila. Sitä kokevat niin transnuoret kuin ei-binäärisetkin nuoret. Diagnostinen prosessi on tarkoitettu erottelemaan sukupuoliristiriita muista oireista ja tuen tarpeesta.

Sellaisia aikuisia, joita olisi hoidettu lapsuudessa tai nuoruudessa väärällä diagnoosilla, ei tilastollisesti ole Suomessa. Detransitoituminen eli palaaminen syntymässä määritetyn sukupuolen mukaiseen rooliin ja sukupuolen korjaushoitojen keskeyttäminen koskettaa pientä murto-osaa sukupuolen korjaushoitoja saaneista. Toisin sanoen, sukupuoliristiriidan tutkimukseen tulevia lapsia tai nuoria ei hoideta väärin, mutta osaa hoitoa tarvitsevista ei Suomessa hoideta lainkaan. Näitä ovat ei-binääriset nuoret, mielenterveysongelmista kärsivät nuoret tai identiteettinsä kouluyhteisössä salaavat nuoret. Heidän kannattelemisensa ja mielenterveytensä tukeminen on elintärkeää, jos helpotusta ei ole saatavilla ennen kuin he voivat siirtyä sukupuoli-identiteetin tutkimuksiin aikuisten poliklinikoille.

Kaikkien tytöksi syntymässä määriteltyjen mielenterveyden tukeminen ja sensitiivinen kohtaaminen on tärkeää. Sukupuoli-identiteetti on sisäsyntyinen ja itsemäärittelyoikeuteen kuuluva asia, jota tulee kunnioittaa mielenterveyspalveluissa. Sukupuolta vahvistavien hoitojen saatavuutta, diagnostista osaamista ja psykososiaalisen tuen palveluita on kehitettävä edelleen.

Päivitetty 10.11.2023